(Minä en muista mitään kielioppia, siis tämä on täynnä virheitä. Tämä on paskan opiskelijan yritys kirjoittaa suomeksi. Käytän sanakirjan ja Google Translate. Niin minä olen paska opiskelija.)
Minä tulin japanista suomeen viime vuonna. Olen Helsingin Yliopistossa Euroopan ja pohjoismaiden tutkimuksen maisteriohjelmassa. 7800 kilometrin päässä, 10 tunnin matka.
Mutta miksi tulemaan suomeen ja opiskella? Minä olen pakko maksaa lukukausimaksu (paljon ansiosta minun perheelle) ja opiskelemaan maisteriohjelmassa suomessa ei ole tavallinen japanilainen opiskelijan ura. Suomi on kuuluisa tosi kylmä talvi, muumi, ja salmiakki (ja ralli ja ”rikkoutumaton” Nokia ja niin edelleen). Pidänkö minä Marimekosta tai Ittalasta? Alva Aaltosta? Täydellinen suomalainen opetus- ja hyvinvointipolitiikasta? (kuin monet japanilaiset?)
Helvetti ei (ok opetus- ja hyvinvointipolitiika on kiintoisa, mutta ei ole minun suosukkiaihetta). Minä olen ”finranndoboo” (def: ulkomaalaiset, joka rakastaa suomalaista liian paljon, cf. weeaboo), mutta en ole tavallinen ”finrandoboo”.
Sitten mikä on ”outo finranndoboo”? Pidän Suomen historiasta. Talvi- ja jatkosodan historia on minun suosikin aihe. On ehkä outo siis suomen historia ei ole ensimäistä perustetta ulkomaalaiset muistavat Suomen.
Siis Helsinki olin minun ensimmäinen, ja vain, valinta maisteriohjelmasta (Utrecht, toisen valinta, hylkäsivät minut…no hyvä on!). Nyt olen suomessa. Suomi on ainoa maa oppia minun suosukkiaiheen.
”Onko suomen historia kiintoisa?”, minun ystävät kysyivät minulle niin monta kertaa, japanissa ja suomessa. Totta kai se on kiintoisa! Suomi on ihan pieni valtio. Mutta vielä itsenäinen kaksi sotaa Venäjää ja yksi sota Saksaa vastaan jälkeen! Suomi on itä-Euroopan ja länsi-Euroopan välillä, ja Saksan ”liittolainen” (ok ok älä heitä kiviä minulle, suomen nationalistiset…tiedän ajopuuteoria ja kaikki suomalainen väittely tämä aiheella!) pohjoisessa. Siis suomen historia on ehkä akselivallan historia, mutta ihan erilainen perspektiivistä. Tämän erilaisen perspektiivi on kiintoisa minulle, koska olen japanilainen, siis minä ymmärsin toisen maailmansodan historia japanilainen perspektiivistä. Suomen historia sai minulle uuden perspektiivi toisen maailmansodan historialla.
Olin kiinnostunut toisen maailmansodasta kun minä olin lukio-opiskelija, koska minä olen ”sotilaallinen otaku” ja olin ”netti-oikeisto” kun olin Amsterdamissa. (voi ei…minun tumma historia…i.e. chuuni-sairaus)
Historia on ihan herkkä aihe Japanissa, erityisesti toisen maailmansodan historia. Kaikkea historiallista ongelmaa Itä-Aasiassa on japanilainen imperialismi ja tämän tuho. Alueellinen ongelma on samanlainen. Minä tiesin, niin ihanasta huonosta perspektiivistä, miksi monta kiinalainen ja korealainen ihmiset oli arvosteleva japanille? Nyt tiedän japanilainen historiaan paremmin ja ymmärrän korealainen ja kiinalainen perspektiivit. Mutta ongelma on vieläkin Aasiassa, ja nationalismi on vahvistumassa Aasiassa. Minä kysyi, ”onko samanlainen ongelma suomessa?”
Minä tiesin, ensi minä olin pakko opiskella mitä suomalaiset (ja brittialaiset, yhdysvaltalaiset ja japanilaiset, koska voisin vain lukea japani ja englanti) historioitsijat kirjoittaa tämän aiheella. Minä luin monta historiakirjat vuodesta 1945 tähän asti englanniksi ja japaniksi (suomen historia ei ole suosittua aihetta japanissa…tiedän vain 3 hyvää kirjaa japaniksi). Mannerheimin ja Tannerin muistelmateos, ja Rytin puhuminen 1941:lta olivat minun vanhin lähdet. Tämän kandidaattitutkielma (se on englanniksi, koska minä olin liian laiska kääntää lähdet englantista japaniin.) on tämän blogissa.
Nyt minun täytyy kirjoittaa pro gradu tutkielma. Mutta minun suomen kieli on vieläkin paska, ei tarpeeksi hyvä historiallisella/muistin politiikalla tutkimuksella. Mitä vittu teen nyt….